Lukuaika noin 75 hengitystä.
Aina ei mene hyvin. Elämässä tulee vastaan isompia ja pienempiä vastoinkäymisiä. Tietoinen keskittyminen hengitykseen ei yleensä saa ongelmaa katoamaan. Hengitysharjoitus voi kuitenkin helpottaa oloa elämän potkiessa päähän. Samalla voi hakea uutta perspektiiviä omista voimalauseista tai kuulemistaan elämänviisauksista.
Tätä artikkelia varten kokosin yhteen korealaissyntyisen uskontotieteilijä ja buddhalaismunkki Haemin Sunimin ajatuksia tämän kirjasta Asioita jotka huomaa vasta kun hidastaa. Näistä ajatuksista olen itse saanut voimaa ja inspiraatiota huonoina hetkinä. Paljastan alla myös sen, mikä on Haemin Sunimin mukaan onnellisen elämän salaisuus.
Hengittämiseen keskittyminen voi auttaa palauttamaan mielenrauhan, kuten Elina Torresin artikkelissa kerrotaan. Hengitys on oivallinen työkalu, kun täytyy käsitellä ikävää tilannetta, joka on saanut hermoston, kehon ja mielen kiihtymään.
On hyvä pyrkiä siihen, että ensimmäinen reaktio ahdistavaan ajatukseen tai tuntemukseen olisi silmien sulkeminen ja muutama syvä hengenveto. Niiden aikana ehtii miettiä, missä kohtaa tuntemus on ja miltä se itse asiassa tuntuu.
Hengitys toimii ankkurina epämiellyttävässä tilanteessa.
Rauhoittuaksesi sinun kannattaa tehdä pidempiä uloshengityksiä, koska ne aktivoivat parasympaattista hermostoa, jonka tärkein hermo on vagushermo. Rauhoituttuasi voit kysyä itseltäsi, voitko tehdä mitään ikävän tilanteen suhteen. Jos voit, päätä, milloin tartut toimeen tai laadit tarkemman suunnitelman tilanteen korjaamiseksi.
Myös Haemin Sunim kirjoittaa kirjassaan, että epämiellyttävää tunnetta ei kannata jäädä kääntelemään, vääntelemään ja ruokkimaan. On parempi jättää se rauhaan, jotta se voi virrata aikansa ja vetäytyä sitten taka-alalle. Epämiellyttävää tunnetta ei kuitenkaan tule kieltää tai aktiivisesti torjua, koska sillä lailla siitä eroon pääseminen vain hankaloituu. Hengitys toimii ankkurina epämiellyttävässä tilanteessa. On parempi keskittyä siihen kuin vaikeuksiin sietää tilanteen aiheuttamia tunteita ja ajatuksia.
Hengitys toimii myös yhdistävänä tekijänä. Me kaikki hengitämme samaa ilmaa ja olemme siten jatkuvassa yhteydessä toisiimme. Jatkuvan yhteisöllisyyden tiedostaminen voi auttaa jaksamaan ja vahvistamaan keskinäisiä siteitämme. Se voi saada meidät myös lohduttamaan häntä, jolla on sillä hetkellä vaikeaa. Esimerkiksi halaus voi tasata hengitystä ja kohottaa mielialaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi maaliskuussa 2023 Työolobarometri-tutkimuksesta, jonka mukaan 85 prosenttia palkansaajista kokee työnsä merkitykselliseksi, mutta haitallisen stressin kokemus on lievässä kasvussa. Työuupumusta ja haitallista stressiä kokivat työolobarometrin mukaan esimerkiksi he, joilla on kiivas työtahti ja rajatusti vaikutusmahdollisuuksia.
Stressaavissa tilanteissa pienikin aikalisä voi auttaa – hengähdä ja rauhoitu tovi. On mahdollista, että lyhyenkin hengitysharjoituksen jälkeen olet rennompi, ja ajatuksesi ovat kirkkaampia. Voit siis tehdä parempia päätöksiä kuin tunnekuohun alla.
Jos stressi johtuu ennen kaikkea siitä, että tehtäviä ja muistettavia asioita tuntuu olevan liikaa, kirjoita ne ylös jokaista pienintäkin tehtävää myöten ja päätä aikataulu sekä työjärjestys. Olen kokeillut tätä Haemin Sunimin neuvoa useasti ja huomannut, että tilanne tuntuu välittömästi olevan paremmin hallinnassa, vaikka tehtäviä asioita olisikin edelleen paljon.
Se, että edes pyrkii keskittymään hengittämiseen, voi auttaa selviämään stressaavissa ja ahdistavissa tilanteissa.
Kesken työpäivänkin ehtii keskittyä hengittämiseen minuutin tai parin ajan. Hankalan työpäivän päätteeksi olisi kuitenkin ihanteellista päästä hengittämään itsensä rennoksi luonnossa, mistä Katri Lindberg artikkelissaan kertoo. Erilaisia metsäkylpymetodeja ovat japanilainen Shinrin-yoku, Sirpa Arvosen lanseeraama Metsämieli ja Mirja Nylanderin kehittämä Metsäkellintä. Niissä kaikissa hengityksellä on suuri rooli, mutta luonnossa liikkuminen tukee jaksamista ilman erityisiä harjoituksiakin.
Ilta-Sanomat kertoi helmikuussa 2023 suomalaistutkimuksesta, jonka mukaan puistossa ja veden äärellä käveleminen voi vähentää muun muassa mielenterveyslääkityksen tarvetta. Luonnossa vierailu 3–4 kertaa viikossa johti 33 prosenttia pienempään todennäköisyyteen käyttää mielenterveyslääkkeitä. Tämä tutkimus vain tukee sitä, minkä suomalaiset jo tiesivät luonnon rauhoittavasta, tasaannuttavasta ja parantavasta vaikutuksesta.
Stressi voi liittyä myös siihen, että tavoitteiden saavuttaminen tuntuu vaikealta. Haemin Sunimin neuvo tavoitteiden saavuttamiseen on yksinkertainen: lähde liikkeelle aivan pienestä. Jo se, että olet laittanut tarvittavat työkalut esille ja oikeaan järjestykseen, on iso askel kohti tavoitteen toteutumista.
Mikäli tavoitteesi on kehittyä erityisen taitavaksi jossain asiassa, Haemin Sunim rohkaisee harjoittelemisen ohella myös kuvittelemaan sitä, että tavoite on jo toteutunut. Kehittyminen on helpompaa, jos uskoo itseensä.
Tavoitteiden saavuttamista voi hankaloittaa se, että tavoitteita on liikaa. Viime vuosina paljon puhuttanut downshiftaus tarkoittaa samaa kuin elämän leppoistaminen tai kohtuullistaminen. Termillä on viitattu myös elämän tai ainakin sen joidenkin osa-alueiden hidastamiseen (kuten slow food, slow travel ja slow work). Leppoistuksessa hyväksytään se, että tehdään vähemmän töitä, tienataan vähemmän rahaa ja saavutetaan vähemmän tavoitteita.
Downshiftaus on iso asiakokonaisuus, josta olen kirjoittanut aikaisemmin esimerkiksi tässä artikkelissa.
Onnellinen arki on tärkeämpää kuin tilapäinen onni silloin, kun on saavuttanut jotain. Haemin Sunim kertoi oivaltaneensa mielestään kolme seikkaa täyttäessään kolmekymmentä. Niiden perusteella hän tiesi, mitä on tehtävä, jos haluaa olla onnellinen.
Onnellisen elämän salaisuus:
1 Älä anna toisten mielipiteiden määrittää, kuka olet. Lakkaa huolehtimasta, mitä muut ajattelevat. Uhraa aikaa unelmillesi.
2 Kun joku ei pidä sinusta, ongelma ei ole sinun vaan hänen. Kaikki eivät pidä kaikista. Se on ongelmallista vain, jos annat sen häiritä.
3 Kun on tehtävä jotakin, ja valitamme sen olevan liian vaikeaa, lisäämme vielä yhden vaikeuden. Vedä syvään henkeä ja tee se vain.
Arjen onnellisuutta voi lisätä tunne siitä, että on tarpeellinen, ja että omalla elämällä on tarkoitus. Aiemmin tässä artikkelissa viittasin Työolobarometri-tutkimukseen. Sen mukaan juuri yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden kokemukset luovat voimavaroja. Yhteisöllisyyden kokemusta voi lisätä vaikkapa tietoisuus yhteisen hengitysilman jakamisesta.
Elämälle voi saada myös merkityksellisyyttä hyvin arkipäiväisistä asioista, kuten roskien keräämisestä. Haemin Sunimin mukaan elämällä on tarkoitus, kun pitää huolta ympäristöstään.
Tämä yllä kuvattu ajatus konkretisoituu nähdäkseni Roska päivässä -liikkeessä. Olen kirjoittanut liikkeestä ja omista roskienkeruukokemuksistani aiemmin tässä Retkipaikan artikkelissa.
Oman mielen hallinta on niin vaikeaa, että lienee turha kuvitella voivansa hallita muita. Kukaan ei pysty pitämään itseään aina hyväntuulisena ja selkeästi ajattelevana, ja se on ihan OK.
Se, että edes pyrkii keskittymään hengittämiseen, voi auttaa selviämään stressaavissa ja ahdistavissa tilanteissa. Sen jälkeen voi laatia tehtävälistan tai suunnitelman tulevaisuutta varten. Tehtävälistaa voi ehkä karsia ja tavoitteita madaltaa, vaikka ääni pään sisällä saattaa väittää, että oikeasti pitäisi muka saada aikaan jotain suurta.
Itseään voi tilanteen mukaan tsempata tai tyynnyttää myös erilaisilla voimalauseilla. Tähän artikkeliin kokosin Haemin Sunimin ajatuksista ne, jotka ovat itselleni tärkeitä. Sinun voimalauseesi ovat ehkä aivan erilaisia – pidä niistä kiinni!
Lähteet
Haemin Sunim: Asioita jotka huomaa vasta kun hidastaa (2021)
