Hengitys refluksin hoidossa

Moricen (2013) mukaan ihmisen pystyasento tekee meistä alttiita refluksille – ruokatorvi roikkuu pystysuoraan alaspäin ja alempi ruokatorven sulkija sijaitsee juuri vatsan yläpuolella. Sulkijan heikko toiminta mahdollistaa vatsan sisällön virtaamisen ruokatorveen, kun taas nelijalkaisilla nisäkkäillä on suora kulma ruokatorven ja mahalaukun välillä, mikä estää vatsan sisältöä virtaamasta suoraan ruokatorveen.

Refluksi voi olla pulmallinen ja monitekijäinen vaiva, joka kuormittaa terveydenhuoltoa monella eri osa-alueella. Refluksitaudissa ruokatorven ja vatsan yhdistävä sulkijalihas ei työskentele oikein. Kun sulkijalihas rentoutuu liikaa, mahanesteet kulkeutuvat ruokatorveen aiheuttaen tulehdusta ja polttavaa tunnetta rintalastan takana. 

Vertigan ja Gibsonin (2016) toimittamassa teoksessa refluksitauti luokitellaan kolmeen eri osaan refluksin sijainnista riippuen:

• ruokatorvirefluksi jossa vatsahapot ärsyttävät ruokatorvea
• laryngofaryngeaalinen refluksi jossa vatsahapot ärsyttävät kurkunpäätä
• laryngofaryngeaalinen refluksi, jossa vatsahappoja aspiroidaan myös hengitysteihin.

Refluksi ja hengitystiesairaudet liittyvät toisiinsa

Gaude (2009) ja Morice (2013) näkevät refluksin usean hengitystiesairauden aiheuttajana; heidän mukaansa refluksi voidaan liittää krooniseen yskään, astmaan, keuhkofibroosiin ja keuhkoahtaumaan. Perinteiset refluksilääkkeet – happosalpaajat eivät toimi, koska hengitysteihin aspiroitu kaasumainen vesihöyry ei ole Moricen (2013) mukaan välttämättä lainkaan happopitoista. 

Obstruktiivisen uniapnean ja refluksin yhteyttä on myös tutkittu (Demeter, Pap 2004) ; uniapnea lisää pallean painetta, joka taas vähentää esofageaalista painetta vaikuttaen alemman sulkijalihaksen toimintaan (Vertigo, Gibson 2016). Häiriintyneen unen ja refluksin välillä vaikuttaa olevan kaksisuuntainen suhde: unen häiriöt voivat lisätä refluksioireilua ja refluksi vaikuttaa unta heikentävästi (Jung ym. 2010).

Ruokatorvirefluksi ja laryngofaryngeaalinen refluksi oireilevat eri tavoilla. Ruokatorvirefluksissa tuntuu polttavaa tunnetta rintalastan takana ja etenkin öisin mahanesteet saattavat kulkeutua suuhun asti.

Kurkunpäärefluksissa oireilua esiintyy pääsääntöisesti päiväsaikaan. Oireena voi olla kuiva krooninen yskä, joka tyypillisesti esiintyy aamuisin, puhuessa ja nauraessa sekä ruokailun yhteydessä. Edelleen siihen voi liittyä äänen käheytymistä ja kurkun selvittelyä. Kurkunpäärefluksi ylläpitää pirullista kierrettä - yskä ärsyttää kurkunpäätä, mikä lisää yskimistä ja kurkun selvittelyä. Ääni ei kestä, se on käheä, katkeileva ja vuotoinen - puhetyöläiselle varsinainen painajainen. 

Refluksin hoito

Refluksia hoidetaan elämäntapamuutoksilla, lääkityksellä ja viimeisenä vaihtoehtona leikkauksella. Elämäntapamuutokset liittyvät ruokavalion muutoksiin ja laihduttamiseen. Lääkityksenä käytetään happosalpaajia, jotka eivät estä refluksia, vaan vaikuttavat sen happopitoisuuteen.

Hengitys refluksin hoidossa 

Hengitysharjoituksista refluksin hoidossa on saatu hyviä tuloksia (mm. Eherer ym. 2012 ja Casale ym. 2016 sekä Ming-Liang Ong ym. 2018).

Hengityksen maksimaalinen hyödyntäminen edellyttää oikeaa hengitystapaa - hengittäminen tapahtuu nenän kautta, jolloin refluksin lievittämisen näkökulmasta on mahdollista saada käyttöön myös syljenerityksen hyödyt. Mosca ym. (2006) mainitsevat syljenerityksen alkalisoivan vaikutuksen ruokatorveen, mikä osaltaan vaikuttaa lieventävästi refluksioireisiin. Jos nenähengityksen lisäksi kielen asento saadaan oikeaksi suulakea vasten voivat oireet helpottua lisää: oikea kielen asento vaikuttaa kurkunpään asentoon ja happojen virtaamiseen suoraan kurkunpäähän ja takanieluun. 

Tutkimuksissa (Eherer ym. 2012, Ming-Liang Ong ym. 2018) on pyritty vahvistamaan palleahengitystä. Lähtötilanteessa koehenkilöille on tehty paitsi pH-mittaukset myös elämänlaadun mittaukset. Tämän jälkeen on aloitettu neljän viikon mittainen hengitysinterventio, jonka aikana koehenkilöille on fysioterapeutin opastuksessa ohjattu palleahengitystä. Interventiojakson jälkeen sekä pH-mittaukset että elämänlaatumittaukset on toistettu välittömästi ja muutama kuukausi intervention jälkeen.

Koehenkilöistä 80% koki refluksioireilunsa parantuneen hengitysharjoittelun ansiosta verrattuna kontrolliryhmään, jossa oireilun helpottumista koki 19%. Tulokset olivat samankaltaisia myös pitkäaikaisseurannassa.

Pallean aktivointi

Tee harjoitus tuolilla istuen tai makuulla. Hengitä hitaasti sisään ja laske neljään. Voit laittaa kätesi vatsan ja rintakehän päälle. Jokaisella sisäänhengityksellä vatsan tulisi laajentua hiukan enemmän kuin rintakehän – vatsan laajentuessa pallea supistuu.

Pallean supistuminen stimuloi vagushermoa ja autonomisen hermoston parasympaattista osaa. Hengitä ulos ja laske seitsemään. Kuusi hengitystä minuutissa on ideaali hengitysfrekvenssi autonomisen hermoston tasapainolle. Harjoittele esimerkiksi 30 palleahengitystä 3 kertaa päivässä. Tämä vie aikaa noin 20 minuuttia.