Lukuaika noin 50 hengitystä.
Uniongelmien ja erilaisten nukkumisen laatuun vaikuttavien sairauksien määrä on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut hurjasti. Selkeää syytä kasvulle ei ole löydetty, mutta on arveltu, että ympäristön ärsykemäärien lisääntyminen heikentää kehon omaa kykyä rauhoittua ja rentoutua.
Kehon vireystilaa säätelevät aivokuori ja hypotalamus, jotka parasympaattisen hermoston avulla viestittävät keholle ja sisäelimille joko tarpeesta pitää vauhtia yllä tai rauhoittua ja rentoutua. Vireystilan säätelyä on tutkittu paljon, mutta siihen liittyvä järjestelmä on hyvin monimutkainen. Se onkin aihealue, josta tutkimusten avulla löydetään jatkuvasti uutta tietoa.
Syvän ja rauhallisen hengityksen tiedetään toimivan parasympaattisen hermoston ns. kytkimenä. Syvällä hengityksellä voidaan vaikuttaa myös aivojen rauhoittumista säätelevien välittäjäaineiden eritykseen. Hengitys rauhoittaa elintoimintoja, kuten laskee sydämen syketaajuutta ja verenpainetta sekä rauhoittaa suoliston toimintaa. Syvä hengitys siis vaikuttaa elimistön toimintoihin, jotka valmistavat kehoa rentoutumaan ja rauhoittumaan.
Joskus arjen kiire ja ympäristön kuormittavien ärsykkeiden runsaus muokkaavat hengitystä tarpeeseen nähden liian kiivaaksi. Tällaisessa tilanteessa elimistö käy usein ylikierroksilla, ja hengityksen rauhoittaminen ja syventäminen saattaa olla haastavaa. Silloin ongelmista kärsivä voi tarvita apua ja neuvoja.
WellO2-hengitysharjoituslaite on suomalainen innovaatiotuote, jossa hengitystä rauhoitetaan ja syvennetään hengitysvastuksella. Tämä hengitysvastus vastustaa hengitystä sekä ulos että sisään hengittäessä. Hengitysharjoittelu hengitystä vastustavan apuvälineen avulla kuin pakottaa hengitystä syventymään ja rauhoittumaan. Siksi se toimii tukena juuri niissä tilanteissa, joissa tietoinen rauhoittuminen ei onnistu.
WellO2-laitteessa muodostuu lämmintä höyryä, joka sisään hengittäessä lisää ylähengitysteiden limakalvon kosteustasapainoa. Lämmin höyry myös helpottaa ylähengitysteiden tukkoisuutta sekä helpottaa limakalvon kuivuudesta johtuvia oireita. Kun oireet helpottavat, myös nukkuminen on helpompaa.
Hengitettävän höyryn ja erityisesti lämmön vaikutusta rentoutumiseen ja esimerkiksi unenlaatuun ei vielä ole juurikaan tutkittu. Erilaisissa saunomiseen liittyvissä tutkimuksissa on kuitenkin todettu lämmön rentouttavan elimistön lihaksia. WellO2-laitteen saamien asiakaspalautteiden perusteella lämpimän höyryn hengittäminen ennen nukkumaanmenoa voi auttaa saamaan paremmin unenpäästä kiinni ja nukkumaan syvemmin.
Lämpö vaikuttaa myös suoraan hengitysteiden limakalvon toimintaan. Tutkimuksissa on todettu, että lämmin höyry aktivoi ja tehostaa hengitysteiden limakalvon normaalia toimintaa. Se esimerkiksi vähentää histamiinin eritystä ja aktivoi limakalvoa tuhoamaan tehokkaammin taudinaiheuttajia, jotka kulkeutuvat elimistöön hengityksen mukana.
LUE LISÄÄ JA OSTA WELLO2-HENGITYSHARJOITUSLAITE TÄSTÄ
Aivojen tuottamia välittäjäaineita on tutkittu paljon, mutta edelleen aiheesta ymmärretään liian vähän. Esimerkiksi serotoniini eli ns. onnellisuushormoni on aivojen välittäjäaine, jolla on monia eri tehtäviä elimistössä. Se vaikuttaa mielihyvän tunteeseen, mutta myös kehon rauhoittumiseen ja rentoutumiseen sekä unenlaatuun.
Myös muut aivojen välittäjäaineet osallistuvat elimistön rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Yksi noista välittäjäaineista on histamiini, vaikka se totutummin yhdistetään vain allergiaoireisiin. Histamiinilla on kuitenkin tärkeä rooli kehon rauhoittumisessa ja näin ollen siinä, miten helppoa nukahtaminen on ja toisaalta, kuinka syvää uni on. Kliiniset tutkimukset osoittavat, että histamiinin eritykseen voi vaikuttaa lämmöllä. Kuten totesimme ylempänä, nenän kautta hengitetty lämmin höyry vähentää nenässä tapahtuvaa histamiinin eritystä esimerkiksi allergiaoireiden aikana.
Voisiko siis lämmin höyry yhdistettynä syvähengitysharjoitukseen olla kokonaisvaltainen työkalu tehostamaan kehon rentoutumista ja rauhoittumista sekä parantamaan unenlaatua?
Kyse on hyvin monimutkaisesta ja vähän tutkitusta aiheesta. WellO2-hengitysharjoituslaite on kuitenkin saanut paljon palautetta, jonka mukaan iltaisin tehty WellO2-harjoitus vaikuttaa poikkeuksellisen tehokkaasti unenlaatuun. Tämä käy ilmi erilaisten urheilukellojen ja -sormusten palautumis- ja unenlaatuindekseistä.
Säännöllisellä WellO2-harjoittelulla voidaan siis vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kehon palautumisjärjestelmään ja parantaa unenlaatua. Parhaimmillaan WellO2-harjoittelulla voidaan myös vähentää kuorsausta.
WellO2-laitteen vastus ei aktivoi pelkästään syvää hengitystä, vaan myös hengityslihaksia – sekä suuria keuhkoja liikuttavia lihaksia että pienempiä eli ilmateitä auki pitäviä lihaksia nenässä, nielussa ja kurkunpäässä. Hengitykseen osallistuvien lihasten vahvistaminen voikin parhaassa tapauksessa jopa vähentää hengityslihasten heikkoudesta johtuvaa kuorsausta.
Lämmin höyry puolestaan lisää hengitysteiden limakalvon kosteustasapainoa, mikä vähentää tukkoisuutta ja limaa. Samalla lämmin höyry vähentää limakalvon kuivuudesta johtuvia oireita. Säännöllinen harjoittelu nenämaskin avulla helpottaakin yönaikaista nenähengitystä, jolloin myös kuorsaaminen vähenee.
LUE LISÄÄ JA OSTA WELLO2-HENGITYSHARJOITUSLAITE TÄSTÄ
Tässä artikkelissa pohditaan löydettyjen tutkimusten ja hengityksen harjoittamisen merkitystä rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Lisäksi esitetään hypoteesi eli teoria siitä, miten WellO2-laitteella tehtävän hengitysharjoittelun ja lämpimän höyryn yhdistelmä saattaa vaikuttaa kehon rauhoittumiseen.
Aihetta on tutkittu vähän, ja se vaatii lisää tutkimusta. Aihe on ajankohtainen ja kiinnostava, sillä uniongelmien vaikutukset yksilön elämään ovat merkittävät. Uniongelmat myös tuottavat yhteiskunnallisesti merkittäviä kulueriä sairauspoissaolojen, tarkkaavaisuuden heikentymisen sekä terveydenhuollon menojen muodossa.
WellO2-hengitysharjoituslaite on parhaillaan mukana tutkimuksessa, jossa Turun yliopisto sekä TYKS Uni- ja hengityskeskus tutkivat ylähengitysteiden lihasten voimaharjoittelun vaikutusta uniapneaan. Tutkimus on käynnistetty toukokuussa 2022.
Kirjallisuutta aiheesta:
Alhainen K, Partanen J, Reinikainen K, ym.: Discrimination of tetrahydroaminoacridine responders by a single dose pharmaco-EEG in patients with Alzheimer's disease. Neurosci Lett 127: 113–116, 1991.
Arnsten A F T, Goldman-Rakic P S: Selective prefrontal cortical projections to the region of the locus coeruleus and raphe nuclei in the rhesus monkey. Brain Res 306: 9–18, 1984.
Bartus R T, Flicker C, Dean R L, ym.: Behavioral an biochemical effects of nucleus basalis magnocellularis lesions: implications and possible relevance to understanding or treating Alzheimer's disease. Prog Brain Res 70: 345–361, 1986.
Buzsaki G: The thalamic clock: emergent network properties. Neuroscience 41: 351–364, 1991.
Conti C., et al. Antiviral effect of hyperthermic treatment in rhinovirus infection. Antimicrob AgentsChemother, 1999;43(4):822-9.
Hari R, Hämäläinen M, Kaukoranta E, ym.: Selective listening modifies activity of the human auditory cortex. Exp Brain Res 74: 463–470, 1989.
Kanninen K. koronavirus voi päästä myös aivoihin. 2021 https://www.uef.fi/fi/artikkeli/.
Mesulam M M, Mufson E J: Neural inputs into the nucleus basalis of the substantia innominata (Ch4) in the rhesus monkey. Brain 107: 253–274, 1984.
Moruzzi G, Magoun H W: Brain stem reticular formation and activation of the EEG. Electroencephalogr Clin Neurophysiol 1: 455–473, 1949.
Riekkinen P J, Buzsaki G, Riekkinen P Jr, ym.: The cholinergic system and EEG slow waves. Electroencephalogr Clin Neurophysiol 78: 89–96, 1991.
Riekkinen P J, Sirviö J, Riekkinen P Jr: Muistin neurobiologia. Duodecim 106: 1616–1625, 1990(a).
Robbins T W, Everitt B J: Psychopharmacological studies of arousal and attention. Kirjassa: Cognitive neurochemistry, s. 135–170. Toim. S M Stahl, S D Iversen, E C Goodman. Oxford University Press, Oxford 1987.
Silverman J: Problem of attention in research and theory in schizophrenia. Psychol Rev 71: 352–379, 1964.
Sebastian L., et al. The effect of local hyperthermia on allergen-induced nasal congestion and mediator release. J Allergy Clin Immunol 1993, 92:850-6.
Sokolov E N: Neuronal models and the orienting reflex. Kirjassa: The central nervous system and behavior, s. 187–276. Toim. M A B Brazier. Madison Printing, Madison, NJ 1960.
Stenberg D, Porkka-Heiskanen T: Unen säätely. Duodecim 106: 1608–1615, 1990.
Tyrrell D., et al. Local hyperthermia benefits natural and experimental common colds. 1989, BMJ. 298:1280-3.
Lue lisää: wello2.fi
