Krooninen väärinhengittäjä – elämää fibromyalgian ja kuntoutumisen kokemusasiantuntijana
Kategoria / Terveys

Krooninen väärinhengittäjä – elämää fibromyalgian ja kuntoutumisen kokemusasiantuntijana

Usein ajatellaan, että jokainen osaa hengittää oikein. Krooniseen sairauteen sairastuttuaan Liisa Heikkinen kuitenkin ymmärsi, että kiinnittämällä huomiota hengitykseen on mahdollista lievittää sairauden aiheuttamia kipuja ja tukea kuntoutumista. Tässä jutussa Liisa kertoo kokemuksistaan fibromyalgian kuntouttamisessa.

Lukuaika noin 30 hengitystä.

Jos ei ole erityistä syytä tarkkailla hengittämistä, eipä siihen yleensä tule kiinnitettyä huomiota. Sehän on automaattinen toiminto, ja jokainen osaa hengittää oikein! Näin minäkin kuvittelin, mutta kroonisesta sairaudesta oireettomaksi kuntoutuminen muutti käsitystäni.

Krooninen sairaus teki minusta kroonisen väärinhengittäjän.

Sairastaessani fibromyalgiaa havahduin toisinaan siihen, että pidätin hengitystäni. Vatsan seutu tuntui olevan silloin ihan sykkyrällä. Siinä tilanteessa normaali hengittäminen oli mahdotonta. Näin kävi erityisesti silloin, kun palelin. Palelinkin usein, sillä kehoni lämmönsäätelyjärjestelmä ei toiminut normaalisti.

Fibromyalgia oli vaikuttanut hengittämiseeni muillakin tavoilla. Hengitykseni oli suurimmaksi osaksi kevyttä hönkimistä, liian tiheätempoista ja epäsäännöllistä. Silloin hengitys on myös tehotonta. Yhtenä syynä sille olivat fibromyalgian jäykistämät ja kipeyttämät lihakset. Myös ryhtini oli lysähtänyt, sillä en jaksanut pitää sitä yllä voimattomilla lihaksilla. Hengittämiselle ei ollut tilaa. Lisäksi hengittämiseen vaikutti negatiivisesti fibromyalgian runtelema hermosto ja ohjausjärjestelmien poikkeava toiminta. Krooninen sairaus teki minusta kroonisen väärinhengittäjän.

Miksi hengitys häiriintyy?

Hengityksen häiriintymiseen voi riittää eri syistä johtuva stressi ja kuormittuminen ilman mahdollisuuksia palautua rasituksista. Jos stressi on pitkäkestoista, keho on jatkuvassa taistele tai pakene -tilassa. Tuolloin hengityksestä tulee pinnallista, tihentynyttä ja epäsäännöllistä. Hengitystapaan vaikuttavat myös esimerkiksi kehon rakenne ja asennot, lihasten toiminta, kipu ja jotkin krooniset sairaudet – joista fibromyalgia on yksi. Sain laittaa ruksin jokaiseen näistä, kun jälkeenpäin selvittelin syitä sille, miksi hengitykseni ei ollut normaalia.

Hengitystapaa voi ja kannattaa korjata

Hengitystavan korjaaminen sai omalla kohdallani alkunsa samalla, kun omatoiminen kuntouttaminen käynnistyi kuntosalilta. Kuntosaliohjaajana toiminut fysioterapeutti kiinnitti huomionsa siihen, että yritin tehdä liikkeitä hengitystä pidättäen ja sitten puuskuttaen. Hän opasti, että lihakset saavat enemmän happea käyttöönsä, kun rauhoitan hengitykseni pumppaavien liikkeiden tahtiin ja hengitän nenän kautta. Hengityksellä oli suora vaikutus myös liikkeiden tekemiseen, eivätkä ne olleet enää pelkkää riuhtomista. Silloin aloin kiinnittää huomiota myös siihen, että jos yritän hengittää normaalimmin palellessani, palelen vähemmän, eivätkä kivut roihahda niin voimakkaina päälle.

Kuntoutumisen edistyessä hengittäminen oli helpompaa, ja pidättelin hengitystäni yhä harvemmin. Sen seurauksena elimistöni sai jatkuvasti enemmän happea hyödynnettäväksi, mikä osaltaan edisti kuntoutumista. Niinkin yksinkertaiselta kuulostava asia kuin hengittäminen voi siis olla avuksi kuntoutumisessa!

Tietoinen hengittäminen ja kuntoutuminen

Kun halusin selvittää, miksi kuntouduin, päädyin opiskelemaan myös fysiologiaa ja anatomiaa. Silloin hengittäminen alkoi kiinnostaa myös harjoittelumuotona, koska tutkimusten mukaan hengityksellä voi vaikuttaa monella tavalla kehon toimintaan. Tiesin, että fibromyalgian oireilulla ja tahdosta riippumattomalla hermostolla on todettu olevan selvä yhteys keskenään. Silloin tietysti hyötyy keinoista, joilla saa normalisoitua hermoston toimintaa. Hengityksellä on autonomiseen hermostoon suora yhteys. Siksi sen avulla voi vähentää stressin tuntemusta ja rauhoittaa hermostoa.

Hengittäminen on herkkä tapahtuma. Melko usein voi käydä niin, että jos hengitykseen kiinnittää huomiota, se menee entistä enemmän sekaisin. Tavoitteena voi silloin olla pyrkiä ensin vain tiedostamaan, miten hengittää ja miten hengitystapa eri tilanteissa muuttuu. Seuraava askel voi olla luonnolliseen hengitystapaan pyrkiminen:

  • Hengitä sisään ja ulos vain nenän kautta ja tunne, että kieli lepää kitalaessa kiinni, ja kielen kärki on hampaiden takana.
  • Hengitä n. 10–12 hengitystä minuutissa ja pyri hengittämään tasaiseen tahtiin.
  • Hengitä vähemmän ja huomaat, että yllättävän vähäinen ilmamäärä riittää turvaamaan hapensaannin.

Vasta silloin, kun luonnollinen hengitystapa sujuu, kannattaa keskittyä mieltä ja kehoa hoitaviin hengitysharjoituksiin. Niitä löydät esimerkiksi tältä Nordic Breathing -sivustolta moneen eri tarkoitukseen. Fibromyalgiasta kuntoutumiseen liittyvää hengitysasiaa ja hengitysharjoituksia löydät uusimmasta Fibromyalgia – Haluan kuntoutua -kirjastani.

 

LUE LISÄÄ JA OSTA FIBROMYALGIA – HALUAN KUNTOUTUA -KIRJA TÄÄLTÄ

 

Lisää aiheesta